Sain viikonloppuna päähäni sitkeän ajatuksen: "minun on opittava seisomaan käsilläni". Joskus pienenä olen osannut käsilläseisonnan, mutta nyt en ole varmasti ainakaan kymmeneen vuoteen edes ajatellut koko asiaa. Noh, soitin voimistelijasiskolleni ja kyselin vinkkejä harjoittelun aloittamiseen.

Tämän viikon olenkin sitten tenttiin lukemisen ohella harjoitellut käsilläseisontaa... Hyvää oheistoimintaa!:D


Harjoittelun askeleet:

1. Seisoma-asennosta n. 1 metrin päästä seinästä ponnistus ja samaan aikaan kädet maahan pari senttiä seinästä, jonka jälkeen tavoitteena heilauttaa jalat ylös ja nojaamaan seinää vasten (tämä kohta suoritettu). (Lähdetään siis liikkeelle oikeastaan samalla tavalla kuin kärrynpyörää tehdessä)
2. Tässä tuetussa käsilläseisonta-asennossa varovaisesti ensin toisen jalan irrotus seinästä ja tasapainotus, jonka jälkeen myös toisen jalan irrotus. Tavoitteena pystyä olemaan tässä asennossa pidempään (tämä kohta on vielä harjoittelun alla, sillä pystyn olemaan tässä vain hetken niin, että molemmat jalat ovat irti)
3. Tuetussa käsilläseisonta-asennossa on hyvä myös vain olla pidempään, jotta ylävartalo tottuu kannattelemaan koko kehon painoa (suoritettu).
4. Kun ponnistus seisoma-asennosta onnistuu hyvin, voi siirtyä ponnistamiseen niin, että lähtöasento on seisova koira -asana (suoritettu)
5. Kun ponnistaminen myös seisovasta koirasta onnistuu loistavasti, ala harjoitella ponnistamista niin, että jalat eivät enää heilahdakaan seinään asti, vaan jäävät heti suorana ylös (harjoittelun alla)
6. Kun nämä kaikki edellä mainitut kohdat onnistuvat hyvin, niin oikeastaan osaat jo käsilläseisonnan ja on aika siirtyä keskelle lattiaa harjoittelemaan (= seisomaan käsillä)
 

 
Yksi muunnos käsilläseisonnasta on ns. "käsivarsiseisonta" eli forearmstand. Muutoin sama kuin käsilläseisonta, mutta maassa ovatkin kämmenien lisäksi myös käsivarret. Hieman helpompi asana mielestäni, sillä tukipisteitä on maassa enemmän, jolloin tasapainottelu sujuu paremmin. Tähän asanaan ei voi lähteä liikkeelle seisoma-asennosta, sillä käsien asettelu on tärkempää, joten liikkeelle lähdetään modifioidusta seisovasta koirasta: eli seisova koira, jossa kämmenien sijaan maassa ovat käsivarret. Tästä asennosta ponnistetaan ylös ja pyritään tasapainoon. Apuna kannattaa jälleen käyttää alkuun seinää, jotta harjoittelu on turvallisempaa.

 


Forearmstandia kokeilin eilen ensimmäistä kertaa, ja jo muutaman kokeilun jälkeen kykenin olemaan asennossa ilman seinän tukea muutaman hengityksen ajan. Eli huomattavasti helpompaa kuin käsilläseisonta! Ajattelinkin nyt panostaa ensin tähän asentoon, ja kun tämä sujuu hyvin, alan harjoitella enemmän käsilläseisontaa.

Myös päälläseisonta houkuttelee, mutta jotenkin pelottaa, että itsekseen harjoitellessa voi tapahtua jotain vahinkoja, joten odottelen ensin asiantuntevaa seuraa ennen kuin siirryn siihen harjoitukseen. Siskoni mukaan päälläseisonta on kuitenkin näistä kaikista HELPOIN, mutta odotellaan silti ensin vähän lisäapuja:D

Osaatko Sinä seistä käsilläsi?

Tässä vielä tämänhetkinen lempiasentoni (ja ikisuosikkini) shoulderstand:




 
Kuvat täältä